02 maalis Kaukolämpöyhtiö, isännöitsijä vai putkimies? Näin vastuut jakautuvat kaukolämpökodissa
Kaukolämpöyhtiö vastaa lämmön tuotannosta ja verkosta, putkimies kiinteistön sisäisistä laitteista. Taloyhtiössä yhteydenotot hoidetaan isännöitsijän kautta. Selkeä työnjako varmistaa, että LVI-asiantuntija pääsee korjaamaan ongelman mahdollisimman nopeasti. Kauhavan Kaukolämpö tarjoaa silti tukeaan tarvittaessa kaikissa tilanteissa.
Kenelle kannattaa soittaa, kun patterit lorisevat tai lämmönvaihdin vinkuu? Näitä kysymyksiä ei tarvitse enää pohtia yksin, sillä kokosimme yhteen yleisimmät lämmitykseen liittyvät ongelmatilanteet ja kerromme, kenen puoleen niissä kannattaa kääntyä.
Useimmiten omakotitalossa avun saa putkimieheltä eli LVI-ammattilaiselta, ja taloyhtiössä paras yhteyshenkilö on isännöitsijä.
“Lämpö tuotetaan laitokselta kylälle, ja se on monelle tuttua. 13 vuoden kokemukseni perusteella huollon vastuualueet ovat paikallisille melko selkeitä, mutta joskus vastuut saattavat mennä asiakkaan näkökulmasta sekaisin”, taustoittaa Kauhavan Kaukolämmön päivystäjä Matti Pekkanen.
Vastuut kohtaavat kaukolämmön liittymispisteessä
Kaukolämpöyhtiö vastaa kaukolämmön jatkuvasta toimitusvarmuudesta: lämmön tuotannosta, lämmönjakeluverkostosta ja siitä, että lämpö saadaan perille kiinteistölle asti.
Kaukolämpöyhtiön ja taloyhtiön vastuut jakautuvat kaukolämmön liittymispisteen perusteella. Yleensä rajapinta on taloyhtiön tontin rajalla tai pääsulkuventtiilissä.
“Kaukolämpökiinteistön kohdalla kaukolämpöyhtiön vastuu ulottuu mittauskeskuksen päämittarille asti eli siihen kohtaan, jossa kaukolämpöputkisto tuodaan taloon”, Pekkanen selventää.
Liittymispisteestä eteenpäin kiinteistön sisäiset laitteet, kuten kaukolämpökeskus, patteriverkosto sekä käyttöveden lämmitys, kuuluvat LVI-ammattilaisen vastuulle. Omakotitalossa asukas ja taloyhtiössä isännöitsijä sekä hallitus huolehtivat yhteydenpidosta putkimieheen.
Toimi näin, jos kodin lämmityksessä on ongelmia tai lämmintä käyttövettä ei tule
Pekkanen kertoo, että joskus kaukolämpöasukas ottaa yhteyttä, kun lämmönvaihtimesta alkaa kuulua outoja ääniä.
“Kaikki eivät tunne laitteistoa kovin hyvin, joten siitä kuuluva piipitys tai vikinä herättää helposti huolta.”
Äänet voivat johtua esimerkiksi kiinteistön sisäverkon paineesta tai lämmönvaihtimeen kertyneestä liasta.
Lisäksi ihmetystä aiheuttavat usein kodin pattereiden pitämät äänet ja hanavesiongelmat. Jos patterit ovat kylmät tai käyttövesi ei lämpene, Pekkanen neuvoo omakotitaloasukasta ottamaan yhteyttä putkimieheen ja taloyhtiöasukkaan tapauksessa isännöitsijään.
“Putkimieheltä saa näissä tilanteissa avun nopeimmin, vaikka olemme joskus myös itse auttaneet tällaisia ongelmia selvittämään.”
Lämmönvaihtimen kunto kannattaa tarkistaa vuosittain
Omakotitalossa asukkaan ja taloyhtiössä isännöitsijän vastuulla on huolehtia, että kiinteistön lämmönjakolaitteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. On tärkeää, että lämmönvaihdin toimii moitteettomasti, säädöt ovat oikein ja laitteisto pidetään siistinä.
“Jos hanavesi on kylmää, ongelma voi olla silloin lämmönvaihtimessa, joka kuuluu kiinteistölle”, Pekkanen muistuttaa.
Jos laitteiston kunto mietityttää, apuun voi aina pyytää paikallisen LVI-ammattilaisen.
Tarkista täältä, mitä lämmönjakohuoneessa kannattaa huomioida vuosittain
Taloyhtiössä isännöitsijä on tiedon välittäjä
Jos taloyhtiön asukas huomaa ongelmia lämmityksessä tai lämpimän veden saannissa, ensimmäinen ilmoitus tehdään isännöitsijälle. Isännöitsijä kutsuu tarvittaessa paikalle putkimiehen, joka hoitaa korjauksen.
Isännöitsijä toimii linkkinä taloyhtiön ja kaukolämpöyhtiön välillä, myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Pekkanen muistuttaa, että ajantasaiset yhteystiedot varmistavat tiedonkulun sujuvuuden.
“Ajantasaiset isännöitsijätiedot varmistavat, että tieto pidemmistä lämmönjakelukatkoksista kulkee oikeaan osoitteeseen,” Pekkanen korostaa.
Taloyhtiön isännöitsijä tai muu vastuuhenkilö voi ilmoittaa yhteystietonsa sekä kohteen osoitteen Kauhavan Kaukolämmön asiakaspalveluun osoitteeseen lampolaskutus(at)kauhava.fi.
Kehitämme parhaillaan määrätietoisesti ja laaja-alaisesti katko- ja häiriöviestipalveluamme, jotta tieto kulkee tulevaisuudessa osapuolten välillä entistä paremmin.
Kaukolämpöyhtiö auttaa akuuteissa tilanteissa
Kaukolämpöyhtiöön kannattaa ottaa yhteyttä, kun haluaa liittyä kaukolämpöverkkoon tai uusia vanhan lämmönjakokeskuksen. Laitteiston tyypillinen elinikä on noin 20–25 vuotta.
Jos kaukolämmön alajakokeskuksessa ilmenee häiriö, joka uhkaa lämmön toimitusta, päivystys on valmiina auttamaan vuorokauden ympäri. Päivystysnumeroon voi myös ilmoittaa havaitsemistaan kaukolämpöverkoston vesivuodoista. Ne ovat harvinaisina, mutta saattavat näkyä talvisaikaan maastossa sulaneina kohtina.
Muissa tilanteissa apu löytyy nopeimmin ja suorimmin paikalliselta LVI-liikkeeltä.
“Jos joku kuitenkin soittaa meille, emme koskaan jätä ketään pulaan”, kiteyttää Pekkanen.
Kaikissa tilanteissa tieto kulkee nopeasti putkimiehen ja kaukolämpöyhtiön välillä, vaikka ilmoitus tulisikin väärälle taholle.
Vastuunjako kaukolämpökodissa
| Kohde | Omakotitalo | Taloyhtiöasukas | Kaukolämpöyhtiö |
|---|---|---|---|
| Kaukolämpöverkko | Ei, ellei kaukolämpöputkistosta heijastu vuotamisen merkkejä maastoon | Ei, paitsi mahdollisten vuotojen ilmoittaminen | Kyllä, yhtiö on vastuussa toimitusvarmuudesta |
| Lämmönjakohuone | Kyllä, laitteiston kuntoa ja siisteyttä on tärkeää seurata ja tarvittaessa ottaa yhteys putkimieheen | Ei, isännöitsijä huolehtii lämmönjakohuoneen kunnosta | Vain silloin, kun asukas haluaa liittyä kaukolämpöverkkoon tai uusia kaukolämpökeskuksensa |
| Kodin lämmitysjärjestelmä ja lämmin käyttövesi | Kyllä, ongelmien sattuessa yhteys putkimieheen | Kyllä, avun tarpeessa yhteys isännöitsijään, joka kutsuu tarvittaessa putkimiehen | Ei |
| Häiriöt lämmönjakelussa | Ei | Ei | Kyllä, yhtiö tiedottaa huoltokatkoksista omakotitaloasukkaalle ja isännöitsijälle |