Mikan omakotitalo Porvoossa lämpiää kaukolämmöllä.
Mutta mikä on lämmittävin teko, jonka Mika on tehnyt naapureilleen?
Kaukolämpö tuotetaan keskitetysti kaukolämpöyhtiön lämmöntuotantolaitoksessa. Asiakkaille kaukolämpö kulkee kuumana vetenä maan alla, useimmiten katuihin ja kevyen liikenteen väyliin sijoitettua kaukolämpöverkostoa pitkin.
Jokaiselta asiakkaalta löytyvä lämmönjakokeskus siirtää lämmön kaukolämpöverkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin lämmönjakolaitteisiin, kuten pattereihin tai ilmanvaihtoon.
Lämmönjakokeskus lämmittää asiakkaille käyttövettä juuri asiakkaiden tarpeen mukaan. Lämmönjakokeskuksesta kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi.
Kaukolämmön ehdoton vahvuus on tuotantojärjestelmän joustavuus pitkällä aikavälillä. Kaukolämpöä voidaan tuottaa lukuisilla eri tavoilla, ja tuotantomuotoa tai energianlähdettä voidaan tarvittaessa vaihtaa joustavasti kaukolämpöverkon ja ympäristön vaatimusten muuttuessa.
Suomessa tärkeimpiä yksittäisiä polttoaineita ovat puuperäiset polttoaineet, kuten metsähake ja teollisuuden puutähde. Myös maakaasu, kivihiili sekä turve ovat tärkeitä polttoaineita.
Lisäksi kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään teollisuudessa ja kaupungeissa syntyviä erilaisia hukkalämpöjä. Tulevaisuudessa erilaisten uusiutuvien energialähteiden ennakoidaan edelleen lisääntyvän voimakkaasti.
Kaukolämpö oli Brunberg Oy:lle ykkösvalinta.
Mutta mikä on tuotantopäällikkö Arto Salmelan lämmittävin muisto makeistehtaalla?
Yksi kestävää kehitystä parhaiten tukevista kaukolämmön ominaisuuksista on kotimaisten polttoaineiden käyttöön perustuva lämmön ja sähkön yhteistuotanto.
Kauhavalla pääverkon energiasta tuotetaan yli 90% kotimaisella puupolttoaineella. Lämpölaitosten savukaasut pestään, jonka ansiosta hiukkas- ja rikkipäästöt vähenevät 80% ja NOx päästöt 15%.
Kaukolämpöä voidaan hyvällä syyllä kutsua puhtaaksi lämmöksi. Yhteistuotannossa säästyy kolmannes polttoainetta verrattuna erillisinä tuotettuun lämpöön ja sähköön. Samassa suhteessa pienenevät energiantuotannon päästöt, ja ympäristö pysyy puhtaana ja turvallisena.
Maamme on yhteistuotannossa maailman ykkönen.
Kaukolämmitys on osa yhdyskuntatekniikkaa; se vähentää merkittävästi paikallisia päästöjä ja lisää asuinympäristömme viihtyvyyttä. Energiantuotannolla onkin erityinen vastuu ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallinnassa.
Monet kaukolämpöyritykset ovat sertifioineet yrityksen ympäristöä kuormittavia toimintoja. Näillä toimenpiteillä taataan jatkuva ympäristöasioiden kehittäminen ja ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa.
Ympäristönsuojelun kehittämistä kuvataan ympäristöraporteissa, joita julkaistaan vuosikertomusten yhteydessä tai erillisinä raportteina.
Voimalaitosten ja lämpökeskusten savukaasujen puhdistukseen investoidaan ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Savukaasut johdetaan jopa yli sata metriä korkeisiin savupiippuihin, jotka vielä osaltaan laimentavat päästöjä. Jatkuvilla ilman laadun mittauksilla varmistetaan viime kädessä terveellinen elinympäristö.
Tehokas kaukolämmön tuotanto, erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotanto sellaisenaan vähentää ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia.
Kaukolämmön ylivoimainen energiatehokkuus ja ympäristömyönteisyys perustuvat erityisesti siihen, että kaukolämmitys hyödyntää hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä, teollisuusprosessien jätelämpönä tai kaupungeissa.
Yhteistuotanto on miltei kaksi kertaa tehokkaampaa verrattuna erilliseen sähkön ja lämmön tuotantoon.
Kaukolämpöä tuotetaan myös erillisissä lämpökeskuksissa. Silloin käytetään lisääntyvässä määrin uusiutuvia polttoaineita. Suuremmissa yksiköissä esimerkiksi puun polttaminen on tehokkaampaa kuin hyvin pienissä yksiköissä. Samasta polttoaineesta saadaan enemmän energiaa hyötykäyttöön.
– Perustamiskustannukset ovat matalammat kuin kilpailevilla lämmitysmuodoilla.
– Kauhavan Kaukolämmön oma tuotanto ja paikalliset polttoaineet mahdollistavat edulliset käyttökustannukset ja näin ollen kaukolämpö on kokonaiskustannuksiltaan edullinen lämmitysmuoto.
– Lämmön ja sähkön yhteistuotanto mahdollistaa vakaan hintatason myös tulevina vuosina.
– Kaukolämpö on tulevaisuuden energiamuoto, ja sen kasvava arvostus näkyy myös kiinteistöjen myyntihinnoissa.
Kaukolämpö on helppohoitoinen ja huoleton lämmitysmuoto, joka tuo kotiisi aina riittävästi lämpöä ja lämmintä vettä: automatiikka hoitaa lämmityksen ja käyttöveden.
Kaukolämmön suosiota edistävät esimerkiksi seuraavat asiat:
– Nykyaikaiset kaukolämpölaitteet kestävät käytössä pitkään ja niiden huoltotarve on vähäinen. Lisäksi lämmönsiirrin mittareineen ja putkineen mahtuvat pieneen tilaan.
– Sisälämpötila on tasainen ja miellyttävä
– Asiakkaan lämmityslaitteiden automatiikka varmistaa aina sopivan kiinteistön lämmitystehon sekä käyttöveden lämmityksen riittävyyden ja tasaisuuden
– Lämmin käyttövesi ei lopu: Saunoa voi isommallakin porukalla
– Energian säästäminen on helppoa: automatiikka-asetuksia helppo muuttaa esim. loman ajaksi
Kaukolämpö kehittyy jatkuvasti. Se on osa tulevaisuuden älykästä energiajärjestelmää.
Kaukolämpöjärjestelmien rinnalle on alkanut syntyä myös kaukojäähdytysjärjestelmiä, joiden toimintaperiaate on samantyyppinen kaukolämmön kanssa. Kaukojäähdytyksen suljetussa kaksiputkisessa verkossa asiakkaille toimitetaan jäähdytettyä vettä tilojen ja prosessien jäähdyttämiseen.
Tehokas kolmoistuotanto
Kaukolämmitys ja -jäähdytys kytketään tulevaisuudessa voimakkaasti toisiinsa, sillä samassa prosessissa voidaan tuottaa sähköä, lämpöä ja jäähdytystä. Tällöin puhutaan kolmoistuotannosta. Lisäksi asiakkailla syntyvä ylijäämälämpö voidaan yhdistetyn kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmän avulla kierrättää ja jalostaa hyötykäyttöön.
Kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa lämmön siirtämisen kaupungeissa sieltä, missä sitä on liikaa, sinne, missä lämmölle on kysyntää.
Kaukolämpöjärjestelmissä otetaan käyttöön myös uusia lämmön lähteitä ja tuotantomuotoja kuten lämpöpumppuja ja aurinkolämpöä. Tarkkaa ja ajantasaista mittaustietoa sekä kulutusennusteita hyödyntämällä järjestelmää optimoidaan entistäkin energiatehokkaammaksi.