15 helmi Käytä kaukolämpöä oikein, säästät lämpöä ja rahaa
Kaukolämpö on ollut luotettava valinta energiakriisin aikana. Uudet tilastot kertovat, että päästöt pysyivät viime vuonna kurissa kriisistä huolimatta ja useimmilla paikkakunnilla kaukolämpö on jo nyt lähes päästötöntä. Jokainen kaukolämmittäjä voi myös vaikuttaa oman talonsa kuluihin ilman suuria investointeja.
Kaukolämpötalossa voi säästää energiaa ilman suuria investointeja. Käytettäessä lämmityslaitteita oikein säästyy energiaa ilman, että terveellisen asumisen vaatimuksista tarvitsisi tinkiä. Hyväkuntoiset lämmönjakolaitteet takaavat miellyttävän ja tasaisen huonelämpötilan ja sopivan lämmintä vettä aina riittävästi. Huonelämpötilat suositellaan säädettäviksi tilojen käyttötarkoituksen mukaisiksi.
Lämmitysenergiaa säästyy varmistamalla, että huonelämpötilat ovat tarkoituksenmukaiset, tuulettamalla nopeasti ja tehokkaasti, varmistamalla ikkunoiden ja ovien tiiveys sekä varmistamalla ettei vettä juoksuteta turhaan. Energian ja käyttöveden kulutusta kannattaa seurata säännöllisesti, jotta talossa pystytään reagoimaan mahdollisiin muutoksiin kulutuksessa ja opitaan tuntemaan erilaisten säästö- ja säätötoimien vaikutukset.
Kaukolämpökiinteistön käyttämä lämpöenergia mitataan. Lämpöenergiamittarin osat ovat virtausanturi, lämpötila-anturi ja lämpömäärän laskin.
Lämpötila-anturit seuraavat jatkuvasti kiinteistöön tulevan veden ja sieltä takaisin verkkoon palaavan veden lämpötiloja. Lämpömäärälaskin laskee kulutetun lämpöenergian. Kulutus on luettavissa megawattitunteina.
Mittauskeskuksen omistaa lämmönmyyjä. Lämpöenergiamittarista voi lukea esimerkiksi lämpöenergian ja kiertovesimäärän. Mittarista löytyy myös hetkellinen kaukolämpöveden jäähdytys, hetkelliset tulo- ja paluuveden lämpötilat sekä hetkellinen teho ja vesivirta.
Energiakriisi selätettiin hyvin
Vaikeasta energiakriisistä huolimatta lämpöyhtiöt selvisivät viime vuodesta ongelmitta. Myös tämä talvi on näyttänyt tämän lämmitysmuodon varmuuden, vaikka polttoaineen hankinta on jouduttu järjestämään kokonaan uudestaan.
Viime vuoden alkupuolella Venäjältä tuotiin vielä noin neljännes Suomessa käytetystä puupolttoaineesta. Tuodun polttoaineen korvaamisen uskotiin lisäävän turpeen käyttöä, mutta turpeen osuus jopa laski prosenttiyksikön verran edellisestä vuodesta.
Kaasun kallistuminen vähensi kaasun käyttöä alle puoleen. Hukkalämpöjen hyödyntäminen on moninkertaistunut kuluneen vuosikymmenen aikana, mutta kallis sähkön hinta nosti kustannuksia sen verran, että niiden käyttö hieman väheni.
– Kaukolämmön vuosi 2022 oli erittäin haastava, mutta siitä selvittiin, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Janne Kerttula.
– Polttoaineet tilataan hyvissä ajoin ennen lämmityskauden alkua, ja nyt on todella nopealla aikataululla onnistuttu reagoimaan täysin ennakoimattomiin olosuhteisiin. Suoritus on hatunnoston arvoinen. On tärkeää, että kotimaisten polttoaineiden saatavuus pysyy hyvänä myös ensi talvea silmällä pitäen, Kerttula jatkaa.
Lämmönkäyttö väheni
Kokonaisuudessaan lämmön käyttö väheni 39,1 terawattitunnista 36,4:ään, lähinnä edellistä vuotta lämpimämpien säiden vuoksi. Osuus vähenemiseen on myös säästöillä, koska energiakriisi on tiedostettu hyvin.
Vaikka kivihiilen ja öljyn käyttö kasvoi joissain yksittäisissä yhtiöissä, kaasun käyttö väheni niin paljon, että kaukolämmön päästöt suhteutettuna tuotetun lämmön määrään pysyivät ennallaan. Lämmön käytön vähenemisen seurauksena kaukolämmön kokonaispäästöt laskivat seitsemän prosenttia. Energianteollisuuden kokonaispäästöt ovat edelleen lasku-uralla. Viime vuonna ne olivat yhdeksän miljoonaa tonnia, kun kymmenen vuotta sitten päästöjä syntyi noin 20 miljoonaa tonnia.
Kilpailu lämmitysmarkkinoilla on kiristynyt kuluneina vuosina maalämmön ja lämpöpumppujen tultua yhä helpommin saataville. Kaukolämpö on silti säilyttänyt asemansa ylivoimaisesti suosituimpana lämmitysmuotona rakennettavissa uusissa kerrostaloissa 83 prosentissa. Noin 45 prosenttia asuinkiinteistöistä ja palvelurakennuksista on kaukolämmön piirissä.
– Kaukolämpö on paitsi yhä vähäpäästöisempi lämmitysmuoto, se on myös mahdollistaja, joka tukee muiden sektoreiden päästövähennystavoitteita ja tarjoaa tavan tasata sähkön tuotantopiikkejä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa.
– Tämä on koko energiajärjestelmän kannalta erittäin tärkeää. Nyt on alettu investoimaan sähkökattiloihin, joilla saadaan halvan sähkön päivinä energiaa varastoon. Myös hukkalämmön hyödyntämisen, muun energiavarastoinnin ja kaukojäähdytyksen näkymät ovat hyvät.
Kaukolämpö on myös tulevaisuudessa varma ja huoleton ratkaisu, joka on hyvässä vauhdissa kohti päästöttömyyttä. Useilla paikkakunnilla kaukolämpö on jo nyt lähes päästötön vaihtoehto ja jatkuvat investoinnit sekä uudet lämmön tuotantotavat pudottavat päästöjä edelleen kohti päästötöntä lämpöä.
Suositeltavat sisälämpötilat
asuin- ja toimistohuoneet 20–21 °C
makuhuoneet 18–19 °C
myymälät, työhuoneet ja teollisuustilat 18 °C
lämpimät varastot 10–12 °C
autotallit 5 °C
Teksti Ari J. Vesa, Adato viestintä Kuva: Scanstockphoto