Lämpötilalla on merkitystä

Lämpötilalla on merkitystä

Koko maassa on jo koettu pakkaspäiviä ja -öitä. Vielä ei ole myöhäistä tarkastaa, että kodin lämmitys ja ilmanvaihto on säädetty oikein pakkaskauteen. Oikein säädetty ilmastointi ja lämmitys pienentävät kodin ilmastovaikutusta ja säästävät myös rahaa niin omakotitalossa kuin taloyhtiössä.

Lämpötilojen nyrkkisääntönä pidetään 20–22 °C oleskelutiloihin. Makuuhuoneessa paremmat ja rauhallisemmat unet tulevat astetta tai paria alemmassa lämpötilassa. Varastot ja autotallit puolestaan voi pitää huomattavasti viileämpinä. Tietenkin lämpötilan aistiminen poikkeaa eri ihmisillä, mutta tätä tuntemusta voi säädellä myös vaatetuksella, ei vain asunnon lämpötilaa muuttamalla.

Kannattaa muistaa, etteivät lämmityslaitteiden termostaattien lämpöarvot kerro välttämättä totuutta huoneen lämpötilasta. – Luotettavan mittaustuloksen saat, kun asetat mittarin huoneen väliseinälle riittävän kauaksi ikkunoista ja ulkoseinistä, reilun metrin korkeuteen. Lämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti pitkin talvea ja säätää lämmitystä tarpeen mukaan, neuvoo asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.

Hän kannustaa myös herättelemään termostaattien toimintaa kiertämällä niitä ääriasennosta toiseen. Paksut verhot ja huonekalut kannattaa siirtää pois patterin edestä, jotta lämpö pääsee levittäytymään tasaisesti huoneeseen.

Kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityksen ajastaminen on kukkarolle ja ympäristölle fiksua.
Mukavuuslattialämmitys saattaa kasvattaa kodin sähkölaskua jopa parilla kympillä kuussa. Säädä lämmitys päälle aamuin illoin niihin ajankohtiin, kun tilaa käytetään ja kuivatetaan. Parhaimmillaan säästät jopa puolet kylpyhuoneen lämmitykseen kuluvasta sähköstä, Kettunen vinkkaa. Vaikka lämmitystä voi ajastaa, pitää pesutilojen ilmanvaihdon olla toiminnassa jatkuvasti.

Vältä vedontunnetta

Vedontunnetta kannattaa välttää, sillä se voi houkutella nostamaan huonelämpötiloja suositusten yläpuolelle. Ennen kuin käsi käy termostaatille, kannattaa tarkistaa ikkunoiden tiivisteet ja varmistaa, että raitisilmaventtiilit tuloilmaikkunoissa ja muissa ilmaventtiileissä ovat talviasennossa. Älä kuitenkaan sulje raitisilmaventtiileitä talvellakaan kokonaan.

Jos asunnossa on asuntokohtainen ilmastointilaite, voi myös se aiheuttaa vedontunnetta. Vedontunnetta aiheuttaa liian matalalle säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitysvastuksen tai lämmitysvesipatterin lämpötila-asetus. Oikea ja energiatehokas lämpötila tuloilmalle on 16–17 °C. Liian korkea lämpötila voi jopa sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, joten kannattaa olla tarkkana.

Ilmanvaihtokoneesta kannattaa tarkistaa myös, että lämmöntalteenotto on päällä. Lämmöntalteenotto on vakiona ainakin 2000-luvulla asennetuissa pientalon teholuokan ilmanvaihtokoneissa, ja joissain vanhemmissakin koneissa mallista riippuen. Tällaisia asuntokohtaisia koneita löytyy myös kerros- ja rivitaloista. Jos laitteisto on tuntematon, kannattaa apua pyytää huoltoyhtiöltä.

Energiaa säästyy lisäksi puhallintehon säätämisellä. Maksimitehoa tarvitaan vain silloin, kun asunnossa on esimerkiksi juhlien vuoksi poikkeuksellisen paljon ihmisiä, laitetaan ruokaa, saunotaan tai vaikka kuivatetaan pyykkejä. Laite kannattaa säätää pienemmälle, kun nämä tarpeet ovat poistuneet ja ainakin silloin kun ei olla kotona, riittää minimiteho.


Muista nämä:

  • Tarkista lämmitysjärjestelmän toiminta. Säädä termostaatit ja seuraa huonelämpötiloja. Oleskelutiloissa sopiva lämpötila on 20–22 astetta.
  • Kytke ilmanvaihtolaitteesta viilennysasetus pois päältä ja lämmöntalteenotto päälle.
  • Säädä ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys 16–17 asteeseen.
  • Ilmanvaihtoventtiilit käännetään talviasentoon, mutta ei suljeta kokonaan.
  • Säädä ilmanvaihdon puhallintehoa tarpeen mukaan arjessa.

Teksti: Ari J. Vesa
Kuva: Scanstockphoto